The Good Enough Syndrome

Aloin tässä yhtenä päivänä taas miettimään omaa kulutuskäyttäytymistäni ihan kunnolla. Miksi ihmeessä mun vaatekaappi tuntuu pursuavan tavaraa, mutta loppujen lopuksi oikeasti tykkään käyttää vain kourallista sen sisällöstä? Kehitin tälle ihan oman diagnoosin: good enough -syndrooma.

The other day I started to really think about my consumer behavior again. Why on earth is my closet full of clothes when eventually I only actually enjoy wearing just a handful of what's inside? I developed an own diagnosis for this: The Good Enough Syndrome.

Koko juttu lähti liikkeelle siitä, kun tuskastelin yksiä mun farkkuja. Ne farkut on ihan kivat, nimenomaan tarpeeksi hyvät, mutta koska ne ei oo just täydelliset, niin yleensä ainakin jossain vaiheessa päivää ne alkavat vain ärsyttää. Kaupassa ne tuli nimittäin ostettua juurikin sillä periaatteella, että ne on ihan ok, ihan tarpeeksi hyvät. Ja nyt sitten jälkiviisaana taas harmittelen, että miksi oon laittanut rahojani niihin, kun olisin varmasti löytänyt samalla hinnalla ne oikeasti hyvät farkut, jotka tekee oikeasti mieli vetää jalkaan joka ikinen päivä. Tuntuu, että farkkujen kanssa tällaisia ostoksia tuleekin tehtyä tosi usein, koska se loppumattomalta tuntuva sovittelu ja hikoilu sovituskopissa alkaa yksinkertaisesti jossain vaiheessa vaan turhauttamaan niin paljon, että kassalle lähtee ne farkut, jotka on tarpeeksi hyvät siinä tilanteessa. Farkkujen lisäksi erityisesti rintsikoita tulee aina ostettua tällä periaatteella. Rintsikoissa kun tuntuu pätevän se sama sovitukseen ja oikean koon löytämiseen turhautuminen. Ja mikä onkaan taas lopputulos? Ostoskassissa on ne ihan ookoot, tarpeeksi hyvät rintsikat, jotka kuitenkin oikeassa käytössä tuntuvat vain huonolta päällä tai muuten vain päätyvät muutaman käyttökerran jälkeen alusvaatelaatikon pohjalle, eivätkä enää sen jälkeen näe päivänvaloa.

The whole thing started when I once again felt super annoyed with a pair of jeans that I own. Those jeans are quite ok, precisely good enough, but as they're not just perfect I usually start to get really annoyed with them at some point of the day. You see, I bought them with the precept that they are good enough. And now afterwards I, once again, find myself regretting having put money on them, as I'm sure I would've find the actually good pair of jeans, that I want to wear every single day, with the same amount of money. I feel like I make purchases like this especially often with jeans, because at some point the never-ending fitting and sweating in the fitting room just makes me so frustrated. And then I end up to the cashier with a pair of jeans that in that exact moment are good enough. Besides jeans, I find myself buying a lot of bras with this kind of behavior, as the same frustration with fitting and finding the right size applies to bras as well. And what is the outcome again? There's the ok, good enough bra in my shopping bag, that I in the actual use ultimately feel uncomfortable or for some other reason end up to the bottom of my underwear drawer and never see the light of day again.

Jos totta puhutaan, niin tällä hetkellä tuntuu, että suurin osa mun garderoobista on juuri tätä tarpeeksi hyvä -osastoa. Monet mun lempivaatteistakin on oikeasti ostettu tällä periaatteella, koska en vain ole jaksanut lähteä metsästämään sitä vielä parempaa versiota. Sitä en tiedä, onko tässä kyse sitten vain mun laiskuudesta, vai kärsimättömyydestä ja halusta saada kaikki mulle heti nyt. Jossain vaiheessa sitä kuitenkin tajuaa, että niin, olisi vaan pitänyt jatkaa sitä etsimistä. Silloin olisi nimittäin voinut loppujen lopuksi kaiken sen metsästyksen jälkeen löytää ne täydelliset farkut, täydelliset rintsikat tai juuri täydellisesti istuvan paidan taikka bleiserin. Siis ne vaatteet, jotka säilyvät lempivaatteina ja käytössä parhaimmillaan vaikkapa koko loppu elämän ajan.

Frankly, I feel like most of my garderobe presents this good enough department at the moment. I've even bought most of my favourite clothes with this mindset, because I just haven't bothered to go hunt for the even better version. I don't know whether this is because of my laziness or the will to get everything right that moment. But after a while I realise that I should have just kept on searching. Because then I might have, after all the hunting, found just the perfect jeans, perfect bra or perfectly fitting shirt or a blazer. The clothes that will at best remain as favourites, and be in use for the rest of my life.

Nyt aionkin siis tehdä kunnon ryhtiliikkeen good enough- ja kertakäyttöostosten välttämiseksi. Tarpeeksi hyvä ei enää riitä, vaatteen on oltava just eikä melkein! Ja hei jos teillä heräsi mitä tahansa ajatuksia aiheesta, niin heitelkää niitä kommenttiboksiin, olisi superkiva kuulla muidenkin mielipiteitä asiasta. 

So now I'm going to pull myself together in order to prevent the good enough and disposable purchases. Good enough just isn't good enough anymore, the item has to be just right! And hey, if you have any thoughts about the subject, then please do share them in the comments, it would be super nice to hear other people's opinions on this too.