Postaus sisältää mainoslinkkejä (affiliate) // This post contains ad links (affiliate)
Vuosi 2019, olit täynnä ylä- ja alamäkiä, hyviä ja huonoja hetkiä, naurua, itkua, ja hämmennystäkin. Jokaiseen vuoteen mahtuu tietysti tunteiden kirjoa laidasta laitaan, mutta ollakseni täysin rehellinen, vuosi 2019 et ollut mitenkään ihan erityisen hyvä vaikka yksittäisiä hyviä juttuja vuoteen mahtuikin.
2019, you were full of ups and downs, good moments and bad moments, laughter, crying, and confusion even. Every year is filled with all kinds of different emotions from one end of spectrum to the other, but to be perfectly honest you, 2019, were not particularly good although there were some good moments in the mix.
Erityisesti alkupuolisko sinusta oli nihkeää aikaa. Henkilökohtaisen elämän myllerrykset aiheutti toistuvaa hämmennystä, turhautumista ja ärtymystäkin. Kesän työnhakuongelmat aiheutti lisää stressiä, ärtymystä, sekä epäonnistumisen ja itseluottamuksen puuttumisen fiiliksiä. Koko kesä menikin vähän kuin sumussa, enkä moneen kuukauteen viettänyt useampaa kuin muutamaa yötä saman katon alla, mikä pääsikin itse asiassa yllättämään mut uuvuttavuudellaan.
Especially the first half of you was a bit of a struggle. There were some big changes happening in my personal life which lead to constant confusion, frustration and annoyance even. The job struggles of summer caused even more stress, anxiety, irritation, as well as feelings of failure and lack of self confidence. The whole summer went a little bit like in a fog, and for a few months I didn't spend more than a few nights at one place which towards the end of the summer period surprised me with how exhausting it actually was.
New Look coat // Topshop blazer // H&M jeans // Vagabond shoes
Shop the Look
Syksy tuli ja sen myötä viimeinen vuosi yliopistolla. Vaikka päivät oli pitkiä, tehtävää oli ja on edelleen paljon, ja arki oli tylsän tavallista päivästä toiseen, oli syksy kuitenkin ehkä helpompi kuin olin ajatellut sen olevan. Ehkä osasin hallita aikaani tehokkaammin tai organisoida elämäni paremmin, mutta missään vaiheessa ei oikeastaan tullut sellaista ylitsepääsemättömyyden tunnetta loputtomalta tuntuvan to do -listan suhteen, kuin mikä tuli vaikkapa vuosi sitten kolmannen opintovuoden syksyn loppupuolella.
Then came autumn, and with that my final year at uni. Although the days were long, there was and is loads to do, and the everyday life was boringly ordinary day in day out, the past autumn was still actually a little bit easier than I thought it would be. Maybe I was just better at managing my time or organising my life, but there never was a point when I would have felt like it's all too overwhelming or that I would never manage to handle everything on my to do list, which is how I was feeling towards the end of the autumn of last year.
Olit myös melkoisen rasittava mitä tulee erinäisiin pieniin terveyteen liittyviin juttuihin. Kerrankin onnistuin välttämään koulujen alun jälkeisen syysflunssan kokonaan, mutta jotain pientä ärsyttävää krenkkaa tuntui olevan ihan koko ajan. Keväällä se oli nilkka joka turposi taas kirjaimellisesti jalkapalloksi eikä käveleminen onnistunut nilkuttamatta taas muutamaan viikkoon, kesällä puolestaan huuleen ilmestyi ihmeellinen patti joka komeilee siinä edelleen ja suurenee ja pienenee ihan oman fiiliksensä mukaan. Nyt syksyllä ja talvella puolestaan olen kärsinyt voimakkaista nenäverenvuodoista kovemmin ja useammin kuin pitkään pitkään aikaan. Nenäverenvuodot eivät ole olleet näin voimakkaita ja tapahtuneet yhtä usein sitten lapsuuden.
You were also pretty frustrating and annoying when it comes to different kinds of little health related things. For once I actually managed to avoid the flu that seems to hit everyone as soon as the schools start back again, but otherwise there was constantly something going on so that I wasn't feeling 100%. In the spring it was my ankle again that was swollen and sore and left me limping for a good few weeks, and in the summer I was faced with a weird bump on my lip that came out of the blue and still hasn't left, growing and shrinking in size as it pleases. And now in the autumn and winter I've been suffering from heavier and more frequent nose bleeds than in a long long time. The last time I remember my nose bleeds having been like this was when I was a child.
Photography by Eetu K., editing by Pinja K.
Vaikka et tosiaan ollut sieltä vuosien parhaimmasta päästä, mahtui 12 kuukauteesi myös paljon hyvää. Hetkiä ystävien ja perheen kanssa, lyhyt kesälomareissu Nizzaan, uusien ihmisten tapaamista, ja myös omia pieniä henkilökohtaisia voittoja.
Et ollut mulle ehkä niin hyvä kuin edeltäjäsi, mutta opetit mulle kuitenkin paljon niin itsestäni kuin ihmisistä ympärillänikin. Oon kuitenkin valmis sanomaan sulle heipat ja ottamaan seuraajasi vastaan avosylin. Mulla on nimittäin sellainen fiilis, että vuosi 2020 tulee olemaan ikimuistoinen - tällä kertaa toivottavasti positiivisella tavalla!
But although you were not exactly the best year I've ever had, the 12 months you consisted of were filled with lots of good things too. Moments with friends and family, a quick summer weekend trip to Nice, meeting new people and also personal little wins.
You were not as good to me as the year before you, but you still taught me a lot about myself as well as of the people around me. However, I'm more than ready to say goodbye to you and embrace the year that's following you. I've got a feeling that 2020 will be an unforgettable one - and hopefully in a positive sense this time!
Find Me:
No comments
Post a Comment