Mulla tulee sunnuntaina mittariin 24 vuotta, ja vaikkei mitään sen kummempia suunnitelmia päivälle koskaan ollutkaan, niin täytyy sanoa että karanteenisynttärit ei kyllä todellakaan käynyt mielessä. Mutta karanteenisynttärit on siis sunnuntaina luvassa, eli tiedossa on ainakin lisää rentoa kotona hengailua. Onneksi sentään brunssin voi helposti järjestää myös kotioloissa, ja ollaankin suunniteltu itse valmistettu sunnuntaibrunssi koko perheen voimin mun synttäreiden kunniaksi. Mun 24-vuotispäivä tuleekin siis varmasti olemaan ikimuistoinen, tosin ehkä hieman eri syystä kuin synttärit yleensä.
I'm turning 24 on Sunday, and although I never had any specific plans for the day, I have to admit that a quarantine birthday was something I never thought I'd have. But that's exactly what's going to happen on Sunday, so at least more chilling at home is in the plans. Luckily a birthday brunch can also be had at home, and we've planned a homemade Sunday brunch with the whole family to celebrate my birthday. I'm sure my 24th birthday will be one to remember, but for a whole different reason than birthdays usually are.
Karanteenia on nyt viikko takanapäin, ja yleisesti ottaen oon kyllä sopeutunut tilanteeseen ihan hyvin. Normaaleissa olosuhteissa oon just se tyyppi, jota alkaa ahdistaa tekemättömyys ja neljän seinän sisällä jumissa oleminen, ja aluksi vähän pelkäsinkin että mitähän tästä oikein tulee. Mutta veikkaan että nyt kun ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin pysytellä kotona, niin oon sopeutunut tilanteeseen yllättävän hyvin enkä vielä ainakaan ole kokenut ahdistusta tai sellaista tietynlaista vankina olemisen tunnetta. Toki kun opinnot rullaa edelleen etänä ja kandinkin deadline lähestyy uhkaavaa vauhtia, niin tekemisestä ei todellakaan ole ollut puutetta eikä tylsyys ole ehtinyt iskemään. Oonkin tämän viikon aikana monesti ajatellut, että erityisesti juuri nyt oon kiitollinen siitä että mulla on edelleen opinnot käynnissä ja bloginkin kanssa riittää tekemistä, ja mun fiilis koko karanteenista voisi olla täysin erilainen jos pitäisi keksimällä keksiä itselleen tekemistä. Ja opiskelun ja blogin oheen voi vielä lisätä töiden ja asunnon etsimisen. Eli ei, täällä ei ole katsottu Netflixiä yhtään sen enempää kuin normaalistikaan, jääty koukkuun TikTok-videoihin tai osallistuttu yhteenkään insta-liveen.
It's now been a week of quarantine for me, and generally speaking I've adapted to the situation quite well. In normal circumstances I'm that person that hates being trapped inside and not having anything to do, and I was initially actually quite scared of what this quarantine would do for my mental health. But I suppose that because I have no choice but to stay at home just now, I've actually managed okay and at least so far I'm not feeling anxious about the situation. Of course I still have my studies going on that I'm doing remotely and my dissertation deadline is looming closer day by day, so I have not had issues of being bored or not having anything to do. During this week I've often though that right now I'm actually really happy about the fact that I've still got my studies and this blog to work on, and I guess I would see this whole quarantine in a totally different light if I had to consciously figure out things to do with all this time. And alongside studying and blogging, there's also searching for jobs and apartments. So no, I've not spent more time on Netflix than I usually would, gotten addicted to TikTok, nor have I taken part in any insta live sessions.
Opintojen ja blogin lisäksi oon tämän viikon aikana oppinut arvostamaan niitä elämän pieniä juttuja jotka yleensä otetaan itsestäänselvyytenä ihan uudella tavalla. Esimerkiksi kaupassa käynti ja se että sieltä kaupasta löytyy kaikki mitä sieltä on lähtenyt hakemaankin. Mä oikeasti nautin kaupassa käymisestä, ja muutamaan kertaan nyt viikon aikana oonkin ilmoittautunut vapaaehtoiseksi kaupassakävijäksi kunnes oon muistanut että "ai niin, enpäs mä voikaan lähteä". Karanteenin loppumista juhlistan siis varmaan lähtemällä ruokakauppaan hahah! :D Mutta vaikka karanteeni tosiaan viikon päästä loppuukin ja saan liikkua taas vapaammin julkisilla paikoilla, niin tietysti kotoilu jatkuu edelleen jotta omalta osaltani jatkan edelleen viruksen levittämisen ehkäisyä ja niin riskiryhmien kuin Suomen terveydenhuollon kantokyvynkin suojelua.
Alongside studies and blogging, this week has made me appreciate those little things that I used to take for granted. Such as going grocery shopping and actually finding and being able to buy everything that's on your shopping list. I actually enjoy doing groceries, and there has been a few times during this past week when I've volunteered to go to the supermarket before realising that 'oh no wait, I'm actually not allowed to'. I'm definitely going to celebrate the end of my quarantine with a trip to the supermarket hahah! :D But although the quarantine ends in a week and I'm allowed to go to that supermarket again for example, I'm obviously going to continue spending a lot of time at home in order to continue diminishing the risk of spreading the virus for my part. And to protect people in high risk groups as well as the carrying capacity of the health services.
Photography by Aada K., editing by Pinja K.
Miten te olette sopeutuneet tähän eristäytymiseen? Oletteko ainakin yrittäneet nauttia lisääntyneestä kotona hengailusta vai kaipaatteko jo normaalia arkea ja rutiineja?
How have you adapted to social distancing and self isolation? Have you at least tried to enjoy the increased time spent at home, or are you already missing the normal everyday life and routines?
Find Me:
No comments
Post a Comment